Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Vilna : Tietoa Liettuasta : Kahdenväliset suhteet

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Vilna

K. Kalinausko g. 24, 2nd floor
LT-03107 Vilnius, Lithuania
Puh. +370 5 266 80 10
S-posti sanomat.vil@formin.fi
Suomen yhteystoimisto, Minsk
Revolutsionnaya 15, 220 030 Minsk, Belarus
Puh. +375 29 302 2772
S-posti sanomat.min@formin.fi
English | Lietuviškai | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Liettua

Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Liettuan väliset suhteet ovat hyvät, ja Suomeen suhtaudutaan Liettuassa myönteisesti. Liettuan jäsenyys sekä EU:ssa että Natossa näkyy myös maidemme välisessä suhteessa Liettuan siirryttyä lähialueyhteistyömme kohdemaan asemasta EU-kumppanin asemaan. Suomen ja Liettuan kesken yhteistä löytyykin eniten EU-agendan asiakohdista - etenkin EU:n itäpolitiikasta, energiapolitiikasta, Itämereen alueen asemasta EU:ssa sekä Itämeren EU-maiden liikenneväylä- ja energiansiirtoyhteyksien verkottumisesta.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen tavaraviennin arvo Liettuaan tammi-elokuussa 2015 oli Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 261 miljoonaa euroa, joka oli neljä prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Viennin kasvuun vaikutti erityisesti jalostettujen öljytuotteiden viennin lisääntyminen. Tuonti Liettuasta Suomeen kasvoi tammi-elokuussa prosentin vuoden takaisesta ja oli arvoltaan 205 miljoonaa euroa. Tuonnissa osuuttaan kasvattivat eniten kemianteollisuuden ja sähkötekniikan tuotteet.

Vuoden 2009 kaupan romahduksen jälkeen vienti Liettuaan on ollut kasvusuuntaista. Vuonna 2014 viennin arvo oli 379 miljoonaa euroa. Suomen vienti Liettuaan on kehittynyt suotuisammin viime vuosina kuin vienti muihin EU-maihin. Tuonti Liettuasta on kasvanut suhteellisen tasaisesti viimeisen vuosikymmenen. Vuonna 2014 tuonnin arvo oli 320 miljoonaa euroa.

Suomen ja Liettuan välinen kauppa on ollut Suomelle ylijäämäistä lähes koko 2000-luvun.  Vuonna 2014 kauppatase oli Suomelle 59 miljoonaa euroa. Liettuan osuus Suomen kokonaisviennistä on noin 0,7 prosenttia. Lähde: Suomen Tulli.

 

 

Tilastotietoja maiden välisestä kaupasta

 

 

Liettuassa toimii noin 170 suomalaistaustaista yritystä. Suuret yritykset (mm. Fortum, Wärtsilä, TeliaSonera, Tamro, Rautakesko, YIT, Pohjola, Ingman, Fiskars/Iittala, Lemminkäinen, Neste Oil, Carlsberg/Hartwall, Olvi, Hesburger, Fazer ja Vaasan Oy sekä SOK/Prisma) vakiinnuttivat toimintansa Liettuassa jo 1990- ja 2000-luvuilla. Pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten sekä palvelukaupan alalla Liettuassa on kasvunvaraa.  Vaikka Liettuan kotimaiset kuluttajamarkkinat ovat pienehköt, maassa on merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti EU:n rahoittamissa julkisen sektorin ja infrastruktuurin kehittämishankkeissa.

 

Kulttuurisuhteet

Liettuassa arvostetaan suomalaista kulttuuria. Suomen ja Liettuan välille on 9. marraskuuta 1998 solmittu kulttuurin, tieteen ja opetuksen aloja koskeva valtiosopimus.

 

Suomalaista kirjallisuutta on käännetty varsin kiitettävästi liettuan kielelle. Sen sijaan liettualaista kirjallisuutta on käännetty suomeksi hyvin vähän. 

Suomalaiset, suomen kieli

Maiden välinen viisumivapaus tuli voimaan 2. marraskuuta 1997. Tämän jälkeen Liettuaan saapuvien suomalaisturistien määrä on kasvanut tasaisesti. Liettuassa asuu noin 70 suomalaista, joista pääosa toimii suomalaisten tai suomalais-liettualaisten yritysten palveluksessa ja osa erilaisissa projektiluontoisissa tehtävissä.

 

Suomen kielen opetus aloitettiin Vilnan yliopistossa 1995 ja Klaipedassa 1996. Suomen opetuksen jatkuvuuden turvaamisessa on ollut haasteita, mutta tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä. Tiedelaitosten ja korkeakoulujen välillä yhteyksiä on solmittu laitos- ja yliopistokohtaisesti. Turun ja Klaipedan yliopistojen välille on syntynyt aktiivinen yhteistyösuhde. Lisäksi muun muassa Joensuun yliopistolla on ollut jo pitkään vaihto-ohjelma Vilnan yliopiston kanssa.

 

Kansalaistason yhteyksistä vastaavat Suomi-Liettua Donelaitis-ystävyysseura ja Liettua-Suomi-seura. Talouden ja kaupan sektorilla yhteyksistä vastaavat sekä Suomi-Liettua kauppayhdistys Helsingissä että Suomalais-liettualainen kauppakamari Vilnassa. Liettuassa Vilnan suomalainen kilta järjestää erilaisia tapahtumia ja vapaa-ajan aktiviteetteja suomalaisyhteisölle ja sidosryhmille.

Sopimukset

 

Tehty    

Sopimus      

 SopS

12.06.1992  

Sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojelusta     

118-119/1992

30.04.1993  

Sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi

93-94/1993

11.03.2003  

Keskinäiset sopimukset tietojen vaihtoa koskevan 27 artiklan soveltamisesta tietojenvaihdon kehittämisestä samanaikaisesti suoritettavista verotarkastuksista

35/2003

07.06.1993 

Kalastussopimus  

  37/1994

29.11.1993  

Lentoliikennesopimus 

15/1994

03.02.1994   

Sopimus yhteistyöstä tulliasioissa  

 76-77/1994

18.03.1997 

Sopimus laittomasti maahan saapuneiden ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta

58/1997

18.03.1997 

Sopimus yhteistyöstä rikosten torjunnassa 

72/1997

04.08.1997  

Sopimus viisumivapaudesta  

73/1997

09.11.1998   

Sopimus yhteistyöstä kulttuurin, opetuksen ja tieteen alalla  

84/1999

09.11.1998  

Sopimus kansainvälisestä maantieliikenteestä 

86-87/2004

 

Vierailut

  • Presidentti Valdas Adamkusin vierailu Suomeen huhtikuussa 2009
  • Presidentti Dalia Grybauskaitėn vierailu Suomessa lokakuussa 2009 ja helmikuussa 2010
  • Tasavallan presidentti Tarja Halosen vierailu Liettuaan heinäkuussa 2009, maaliskuussa 2010 ja kesällä 2011
  • Ulkoministeri Aleksandr Stubbin vierailu Liettuassa maaliskuussa 2009
  • Pääministeri Andrius Kubiliuksen vierailu Suomessa syyskuussa 2009 ja lokakuussa 2010
  • Ulkoministeri Audronius Ažubalisin vierailu Suomessa huhtikuussa 2010
  • Ulkoministeri Tuomiojan vierailu Liettuassa syyskuussa 2012
  • Tasavallan presidentti Sauli Niinistön valtiovierailu Liettuaan toukokuussa 2013
  • Presidentti  Tarja Halosen vierailu Liettuaan toukokuussa .2015
  • Ulkoministeri Timo Soinin vierailu Liettuaan syyskuussa 2016

Historia

Suomen ja Liettuan suhteet ovat kietoutuneet historian saatossa monin sitein toisiinsa. Varhaisesta kanssakäymisestä kahden Itämeren rantavaltion välillä kertoo se, että liettuan ja suomen kielissä on paljon toisiaan muistuttavia sanoja: esimerkiksi laiva-laivas, silta-tiltas, pirtti-pirtis, seinä-siena, terva-derva ja kirves-kirvis.

 

Suomen ollessa Ruotsin valtakunnan osa, suomalaiset sotilaat taistelivat eurooppalaisissa sodissa myös liettualaisia vastaan. Tunnettu maita yhteen liittävä tarina on se, kun Ruotsin kuninkaan Erikin veli Juhana nai nuoren liettualaisprinsessan Katarina Jagellonican vuonna 1562 ja toi nuorikkonsa Turun linnaan. Juhana lahjoitti Katarinalleen huomenlahjaksi suuria maa-alueita Lounais-Suomesta ja Ahvenanmaan saaret. Juhana ja Katarina toivat takapajuiseen Suomeen sivistäviä vaikutteita, muun muassa haarukan.

 

Suomi tunnusti Liettuan de facto 14.11.1918 ja de jure 14.10.1921. Erityisen tiiviit suhteet mailla oli niiden itsenäistyttyä, ennen toista maailmansotaa. Silloin muun muassa perustettiin Suomi-Liettua -seura Kaunasissa vuonna 1927 ja Helsingissä vuonna 1930. Diplomaattisuhteet palautettiin 29.8.1991.

 

Suomen Liettuan suurlähettiläät:

 

  • Taisto Tolvanen 1992–96

  • Rauno Viemerö 1996–2000

  • Taina Kiekko 2000–2004

  • Timo Lahelma 2004–2008

  • Marja-Liisa Kiljunen 2008–2012

  • Harri Mäki-Reinikka 2013-2016

  • Christer Michelsson 1.9. 2016-

 

Suomella on tällä hetkellä Klaipedassa kunniakonsuli ja Liettualla on Suomessa kaksi  kunniakonsulia.

 

Suomen kunniakonsuli, Klaipeda
Kunniakonsuli Krister Castrén

 

Liettuan kunniakonsulit Suomessa:

  • Päivikki Palosaari, Levi

  • Esa Karvinen, Lohja

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Vilna

Päivitetty 29.3.2017

© Suomen suurlähetystö, Vilna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot