Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Liettuan väliset suhteet ovat hyvät ja ongelmattomat. Suomeen suhtaudutaan Liettuassa myönteisesti. Liettuan EU- ja eurojäsenyyksien sekä Itämeren turvallisuustilanteen myötä Liettuasta on muodostunut Suomelle entistä merkittävämpi kumppani. EU- ja kahdenvälisen yhteistyön lisäksi tärkeän yhteistyöformaatin muodostaa Pohjoismaat + Baltianmaat-kokoonpano (nk. NB8). Suomen Nato-jäsenyys lähentää edelleen maiden suhteita.
Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Itämeren muuttunut turvallisuustilanne lisäsi Liettuan kiinnostusta Suomea ja sen turvallisuuspoliittisia linjauksia kohtaan. Liettua on ollut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden vankka tukija. Suomen Nato-jäsenyys parantaa olennaisesti myös koko Itämeren ja Liettuan turvallisuutta. Liettuan parlamentti hyväksyi 20.7.2022 yksimielisesti (111 puolesta) lakiehdotuksen Suomen liittymisestä Natoon.
EU-agendalla Suomen ja Liettuan yhteisiä intressejä ovat kasvu ja kilpailukyky, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, energiaturvallisuus ja ulkorajavalvonta sekä Itämeren alueen energia- ja liikenneverkkoyhteistyö. Liettua on kiinnostunut Suomen koulutusjärjestelmästä, pohjoismaisesta mallista sosiaalisektorilla sekä korkeatasoisesta teknologia- ja energiaosaamisesta.
Suurlähetystön tehtäviin kuuluu Liettuan osalta Suomen ja Liettuan poliittisten ja kaupallisten suhteiden edistäminen, EU-yhteistyö, NATO -asioiden seuranta, Suomi-kuvan edistäminen Liettuassa, tiedotus- ja kulttuuritehtävät sekä konsulipalvelut.
Ajankohtaisesti Liettua ja Suomi ovat molemmat YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseniä vuonna 2022-2024.
Suomi toimii Itämeren valtioiden neuvoston puheenjohtajana 2023-2024. Liettuan edellinen puheenjohtajuus oli 2020-2021.
Vilnan suurlähetystön alaisuudessa toimii Suomen yhteystoimisto Minskissä (http://www.finland.lt/minsk (avautuu uuteen ikkunaan) ), Valko-Venäjällä.
Vilnan suurlähetystössä toimii lisäksi poliisin erityisasiantuntija, toimialueenaan Liettua, Ukraina ja Valko-Venäjä.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suurlähetystö edistää suomalaisten yritysten vientiä Liettuaan ja toimintaa maassa. Team Finland-verkoston johtamisen ja koordinoinnin ohella suurlähetystö tuottaa yrityksille tietoa Liettuasta liiketoimintaympäristönä sekä kohdemarkkinana, edesauttaa kontaktien luomisessa sekä neuvoo ja avustaa mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Liettuassa toimii noin 200 suomalaista yritystä, jotka työllistävät noin 10 000 liettualaista ja ovat pohjoismaisen yrityskulttuurinsa vuoksi arvostettuja työpaikkoja. Liettuan liiketoimintaympäristöä ongelmaton, aiemmin suurimpana ongelmana pidettyä korruptiota ei enää näkyvillä. Aiemmin Liettua oli halvan työvoiman markkina, nyt tasaveroinen kauppakumppani.
Potentiaalia maiden välisen kaupan ja liiketoiminnan kasvattamiseen on edelleen.  Suomen viennin arvo Liettuaan oli 972 milj. euroa vuonna 2022. Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 24,7 prosenttia.  Liettua on Suomelle 20. tärkein vientimaa.  Tuonti Liettuasta Suomeen oli 732 miljoonaa euroa (tuontitilaston sijalla 25) ja tuonti kasvoi 23 prosenttia vuoden 2022 aikana.
Suomi vie Liettuaan mm. kivennäisöljyjä ja kivennäisöljytuotteita, moottoriajoneuvoja, erikoiskoneita, paperia ja pahvia. Suomi tuo Liettuasta huonekaluja, kemiallisia tuotteita, sähkökoneita ja laitteita.
Liettua panostaa Suomen vientiin ja suomalaisten investointien houkutteluun. Liettua on aktiivisesti laajentanut kunniakonsuliverkostoaan Suomessa, ja kunniakonsuleita on nyt viisi. Suomella on tällä hetkellä yksi kunniakonsuli Klaipedassa.
Vuonna 2022 Liettuan minipalkka on nostettu 849 euroon. Liettuan keskuspankki arvioi, että minimipalkka voi nousta ensi vuonna 952,84 euroon.
Tilastotietoja maiden välisestä kaupasta:
Lähteet: Suomen tulli, Liettuan tilastokeskus, LRT

Kulttuurisuhteet

Suurlähetystön tehtäviin kuuluu myös suomalaisen kulttuurin tunnetuksi tekeminen Liettuassa. Liettualaiset ovat suhteellisen kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista. Liettuan ja Suomen välillä on myös kohtalaisen paljon kulttuurivaihtoa. Suomesta käy eri taiteenalojen edustajia esiintymässä Liettuassa melko usein. Vilnan lisäksi esim. Kaunasissa on järjestetty Suomi-aiheisia näyttelyjä.
Suomalaista kirjallisuutta on käännetty varsin kiitettävästi liettuan kielelle. Sen sijaan liettualaista kirjallisuutta on käännetty suomeksi hyvin vähän. Vuosittain järjestettäville Vilnan kirjamessuille osallistuu joka vuosi ainakin yksi suomalainen kirjailija. Joka syksy pidettävillä Scanorama-filmifestivaaleilla näytetään vuosittain kahdesta neljään suomalaista, yleensä kansainvälistä maineittakin saanutta elokuvaa. Liettuan toiseksi suurimmassa kaupungissa Kaunasissa järjestettävät Scandinavian päivät ovat jo kehittyneet vuosittaiseksi tapahtumaksi.
Vilnan yliopistossa vuodelta 1991 toimii Skandinavistiikan laitos, jossa voi myös opiskella suomen kieltä. Suomen kielen opetus aloitettiin Vilnan yliopistossa 1995. Tiedelaitosten ja korkeakoulujen välillä yhteyksiä on solmittu laitos- ja yliopistokohtaisesti. Helsingin yliopisto tarjoaa mahdollisuuden liettuan kielen opiskeluun. Suurin yksittäinen suomalaisryhmä Liettuassa ovat suomalaiset lääkäriopiskelijat.
Kansalaistason yhteyksiä ylläpitävät mm. Suomi-Liettua Donelaitis-ystävyysseura ja Liettua-Suomi-seura. Talouden ja kaupan sektorilla yhteyksistä vastaavat sekä Suomi-Liettua kauppayhdistys Helsingissä että suomalais-liettualainen kauppakamari Vilnassa.

Sopimukset

Vierailut

Vilnassa pidetään Nato huippukokous 10-12.7.2023, paikalle odotetaan Suomesta korkean tason delegaatiota.
-Varapuhemies Eerola ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Koskinen vieraili Vilnassa kesäkuussa 2023.
-Liettuan elinkeino- ja innovaatioministeri Armonaitė vierailu Helsingissä marraskuussa 2022.
-Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tuppurainen vierailu Vilnassa lokakuussa 2022
-Presidentti Niinistö vierailu Liettuassa marraskuussa 2022.
-Ulkoministeri Haavisto vierailu Liettuassa syyskuussa 2022.
-Puhemies Vanhanen vierailu Kaunasissa elokuussa 2022.
-Puhemies Vanhanen sekä eduskunnan NATO-valtuuskunnan jäseniä vieraili Vilnassa toukokuussa 2022.
-Liettuan ystävyysryhmän valtuuskunta ja puheenjohtaja Sakari Puisto vierailu Liettuassa toukokuussa 2022.
-Liikenne- ja viestintäministeri Harakka tapasi etänä Liettuan viestintä- ja liikenneministeri Marius Skuodisin kanssa maaliskuussa 2022.                  
-Liettuan ulkoministeri Landsbergis vierailu Suomessa tammikuussa 2022.
-Liettuan Eurooppa-asioista vastaava varaulkoministeri sekä opetusministeri vierailivat Suomessa syksyllä 2021.
-Ulkoministeri Haavisto vieraili Liettuassa elokuussa 2020.
-Liettuan presidentti Nauseda vierailu Suomessa marraskuussa 2019.
-Ulkoministeri Haavisto vierailu Vilnassa lokakuussa 2019.
-Presidentti Niinistö vieraili Liettuassa helmikuussa 2018 maan uudelleenitsenäistymisen 100-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä.

Historia

Liettuan omakuvassa historialla on suuri merkitys. Tämä johtuu maan suurvaltamenneisyydestä - 1400-luvulla Liettuan suuriruhtinaskunta oli pinta-alaltaan jopa Euroopan suurin. Sittemmin Liettua oli toinen osa Puola-Liettua kansainyhteisöä. Puolan kolmannessa jaossa v. 1795 Liettuan alueet liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Ensimmäisen maailmansodan seurauksena Liettua itsenäistyi uudelleen, jonka takia Liettua vuonna 2018 vietti itsenäisyytensä palauttamisen 100-vuotisjuhlaa. II-maailmansodan lopun ja kylmän sodan lopun välistä aikaa osana Neuvostoliittoa Liettua kutsuu miehityksen ajaksi.  
Maidemme välillä on yllättäviäkin yhtäläisyyksiä. Esim. Suomen ollessa Ruotsin valtakunnan osa, suomalaiset sotilaat taistelivat eurooppalaisissa sodissa myös liettualaisia vastaan. Toinen maita yhteen liittävä tarina on se, kun Ruotsin kuninkaan Erikin veli Juhana nai Vilnassa nuoren liettualaisprinsessan Katarina Jogailaité (hänen nimensä puolankielinen versio Jagellonica on tunnetumpi) vuonna 1562 ja toi nuorikkonsa Turun linnaan. Juhana lahjoitti Katarinalleen huomenlahjaksi suuria maa-alueita Lounais-Suomesta ja myös Ahvenanmaan saaret. Juhana ja Katarina toivat takapajuiseen Suomeen sivistäviä vaikutteita, muun muassa haarukan.
Varhaisesta kanssakäymisestä kertoo myös se, että liettuan ja suomen kielissä on paljon toisiaan muistuttavia sanoja: esimerkiksi laiva-laivas, silta-tiltas, pirtti-pirtis, seinä-siena, terva-derva ja kirves-kirvis.
Suomi tunnusti Liettuan de facto 14.11.1918 ja de jure 14.10.1921. Maiden suhteet olivat hyvin tiiviit itsenäisyyksien alusta asti. Silloin muun muassa perustettiin Suomi-Liettua -seura Kaunasissa vuonna 1927 ja Helsingissä vuonna 1930. Diplomaattisuhteet palautettiin 29.8.1991.
14.10.2021 diplomaattisuhteet täyttivät 100 vuotta ja 29.8.2021 niiden palauttaminen 30 vuotta.
Suomen Liettuan suurlähettiläät:
- Taisto Tolvanen 1992–1996
- Rauno Viemerö 1996–2000
- Taina Kiekko 2000–2004
- Timo Lahelma 2004–2008
- Marja-Liisa Kiljunen 2008–2012
- Harri Mäki-Reinikka 2013–2016
- Christer Michelsson 2016–2020
- Arja Makkonen 2020–
Suomella on tällä hetkellä Liettuassa yksi kunniakonsuli (Klaipedassa) ja Liettualla on Suomessa viisi kunniakonsulia.
Suomen kunniakonsuli Liettuassa:
- Krister Castrén, Klaipeda
Liettuan kunniakonsulit Suomessa:
- Päivikki Palosaari, Kittilä
- Esa Karvinen, Joensuu
- Hanne Orrenmaa, Seinäjoki
- Tomi Taipale, Paimio
- Matti Arpiainen, Tampere