Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suurlähettilään virka-asunto Vilna - Suomen suurlähetystö, Vilna : Suurlähetystö : Suurlähettilään virka-asunto

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Vilna

K. Kalinausko g. 24, 2nd floor
LT-03107 Vilnius, Lithuania
Puh. +370 5 266 80 10
S-posti sanomat.vil@formin.fi
Suomen yhteystoimisto, Minsk
Revolutsionnaya 15, 220 030 Minsk, Belarus
Puh. +375 29 302 2772
S-posti sanomat.min@formin.fi
English | Lietuviškai | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Suurlähettilään virka-asunto Vilna

Suurlähettilään residenssi Vilna

Suomen suurlähettilään residenssin osoite on Kalinausko gatve 15.  Residenssi sijaitsee kansliasta vajaan 150 metrin päässä Taurus-mäellä Vilnan vanhankaupungin ja uuden osan reuna-alueella - väljän puistomaisesti rakennetussa kaupunginosassa (aikaisemmin nimeltään Pohulanka).

Nykyisen USA:n suurlähetystön naapurustossa sijaitseva talo on alunperin rakennettu yksityisasunnoksi vuonna 1911.Talon suunnitteli aikanaan A. Filipovicius-Dubovikas (1910).  Vuonna 1935 kadun laitaan rakennettiin muuriaita ja portti. Talon omistajina, rahoittajina ja rakentajina ovat olleet Ana Vilnevic (1910-1911), Z. Gecevicius (1911-1920), S. Geceviciute (1920-1929) ja A. Gerasimiuk (1929-1940).

Suomen Liettuan suurlähettiläistä talossa ovat asuneet Taisto Tolvanen, Rauno Viemerö, Taina Kiekko, Timo Lahelma, Marja-Liisa Kiljunen ja Harri Mäki-Reinikka.

Talo kansallistettiin  20.12.1940 määräyksellä nro 546.  Neuvostomiehitysajan alussa 1940-41 talossa toimi tiettävästi KGB. Saksalaisajasta 1941- 44 ei ole tarkkaa tietoa. Talo toimi lyhyen ajan myös synnytyssairaalana. Sittemmin sairaala purettiin eikä siihen liittyviä asiakirjoja ole säilynyt.

Vuodesta 1944 alkaen aina vuoteen 1989 asti - ellei hieman pidempäänkin - talo on tavalla tai toisella ollut KGB:n hallinnassa toimien ilmeisesti myös kuunteluasemana. Vuonna 1952 talo siirtyi muodollisesti Stalinin kaupunginosan taideneuvostolle. KGB-kauteen liittyviä asiakirjoja ei ole saatavilla.

Suomen valtio osti rakennuksen virka-asuntotarkoitukseen vuonna 1992. Vuoteen 1995 mennessä talo oli restauroitu.

Rakennus oli ennen entisöintiä sekä julkisivuiltaan että sisältä huonokuntoinen ja vaati perusteellisen kunnostuksen. Alkuperäinen huonejärjestys oli säilynyt melko hyvin, mutta interiöörit olivat lähes kokonaan tuhoutuneet. Huonokuntoinen piharakennus ei vastannut uusia tarpeita, joten se korvattiin uudella. Piha-alueet olivat rehevät, mutta kasvillisuudeltaan villiintyneet.

Suunnittelun lähtökohtana oli säilyttää ja osin palauttaa rakennuksen alkuperäinen luonne siten, että peruskorjauksen yhteydessä lisätyt installaatiot ja turvatekijät nivottiin mahdollisimman huomaamattomasti vanhaan arvorakennukseen.

Päärakennuksen pohjakerroksessa sijaitsevat suurlähettilään residenssin saunatilat takkahuoneineen ja muine aputiloineen. 1. kerroksessa ovat edustustilat ja 2. kerroksessa suurlähettilään yksityisasunto. Pohjakerrokseen luotiin nykyaikaan sitoutunut, mutta toisaalta myös alkuperäishenkeen sopeutuva ilme ilman keinotekoista, historiallista imitaatiota.

Pääfasadit palautettiin mahdollisimman lähelle alkuperäistä. Rakennus liittyy yksinkertaisine muuri- ja pergolajulkisivuineen tonttia rajaaviin pihajärjestelyihin ja on osa suurlähettilään yksityispihaa. Saunaosaston elimellistä liittymistä osaksi tätä pihatilaa on korostettu mm. erilaisilla pihajärjestelyillä ulkotakkoineen sekä suoralla uloskäynneillä takka- ja pukuhuoneista.

Tontti jakautuu selkeästi etupuutarhaan ja yksityispihaan ja tämä näkyy myös piha-alueiden käsittelyssä, istutuksissa ja materiaaleissa. Tontti on umpitiiliaidan ympäröimä.

Edustuskerroksen päätiloista löydettiin aikanaan katkelmia sabloonamaalatuista friiseistä, joiden perusteella pystyttiin rekonstruoimaan alkuperäiset maalaukset ja jäljittelemään tilojen värisävyt, jotka toteutettiin temperamaaleilla. Kahden ylimmän kerroksen alkuperäisistä kuvioparketeista oli vielä löydettävissä mallit.

Pohjakerroksessa lattiamateriaaleina ovat luonnonkivi (Öölannin kalkkikivi) ja saarniparketti. Muita kohteelle luonteenomaisia sisämateriaaleja ovat kirsikkaviilupintaiset kiintokalusteet sekä osittain hiekkapuhalletut lasiovet. Osa kaakeliuuneista oli säilynyt ja pystyttiin kunnostamaan. Entisöinnin yhteydessä taloon rakennettiin ullakkokerros.

Rakennustöiden yhteydessä tontilta löydettiin ihmisluita, jotka on todettu olevan peräisin 1800-luvulta, jolloin mäen päällä oli hautausmaa. Hautausmaa saattoi ulottua aina nykyiselle Suomen omistamalle tontille asti.

Tontin katettu pinta-ala on 318,93 m2. Yhteispinta-ala on 823,6 m2. Rakennuksen pituus on 16,8 m, leveys 18,65 m ja korkeus 10,3 m. Sen tilavuus on 3618 m3.


 

Tulosta

Tämä dokumentti

Päivitetty 8.4.2016


© Suomen suurlähetystö, Vilna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot