Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Vilna: Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Vilna

K. Kalinausko g. 24, 2nd floor
LT-03107 Vilnius, Lithuania
Puh. +370 5 266 80 10
S-posti sanomat.vil@formin.fi
Suomen yhteystoimisto, Minsk
Revolutsionnaya 15, 220 030 Minsk, Belarus
Puh. +375 29 302 2772
S-posti sanomat.min@formin.fi
English | Lietuviškai | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 2.6.2016

Oikeasuuntaista talouskehitystä ja poliittista hämmennystä Liettuassa

Talouskasvu, energiaratkaisut ja logistiset mahdollisuudet lisäävät ulkomaista kiinnostusta Suomen kannalta tärkeää lähialueen maata Liettuaa kohtaan. Maa on liiketoimintaympäristöltään kohonnut Euroopan kärkimaiden joukkoon. Liettualaisnuorten ahkeruus ja erityisesti tietotekninen osaamistaso ilahduttavat.

Liettuan poliittinen tilanne kuitenkin hämmentää niin liettualaisia itseään kuin muitakin.

Liettuassa pidetään parlamenttivaalien ensimmäinen kierros 9.10.2016 ja toinen kierros kaksi viikkoa sen jälkeen. Vaalien läheisyys näkyy monin tavoin, mm. julkisuuteen tulleiden ja useita puolueita koskettaneiden korruptioskandaalien kautta. Sen lisäksi Liettuassa on jouduttu tunnustamaan, että harmaan talouden osuus on Liettuassa edelleen EU:n jäsenmaiden suurimpia – ylittäen arvoltaan jopa yli yhdeksän miljardin euron budjetin vuodelle 2016.

Skandaalit ovat osaltaan merkki, että työtä riittää korruption ja harmaan talouden vastaisessa taistelussa – mm. tupakan ja alkoholin salakuljetuksen tyrehdyttämisessä. Toisaalta kyseisten ikävien asioiden julkisuuteen tulo vahvistaa uskoa, että edistystä tapahtuu niin liettualaisten asenteissa kuin hallinnon toimissakin liittyen lähes maan tavaksi muodostuneiden ilmiöiden kitkemiseen.

Vaalien lähestyessä Liettuaa on ravistellut elintarvikehinnoista käyty kiivas keskustelu. Vaikka valtiovarainministeriö ja maan tilastokeskus ovat osoittaneet, ettei yleistä hintanousua mm. polttoainehintojen laskun takia markkinoilla ole, niin monet liettualaiset kuluttajat ovat toreilla ja kauppakeskuksissa kokeneet toisin.  Ja ovathan palkatkin nousseet Liettuassa vuoden 2012 vaaleista jopa  17 prosenttia.

Talouskasvu on tukenut hallituspuolueita

Erityisesti Liettuan päähallituspuoluetta sosiaalidemokraatteja on tukenut vaalitaistossa kotimaan kulutukseen pitkälti perustuva talouskasvu, joka yltänee Liettuassa kuluvana vuonna 2,5 -3,5 prosenttiin. Korruptioskandaalit ovat vaikuttaneet sosiaalidemokraattien suosioon kuitenkin merkittävästi. Luvut suosiomittauksissa ovat laskeneet 21 prosentista 15 prosenttiin kuluvan vuoden aikana.

Hallituksessa istuvat ja niin ikään korruptioskandaaleista kärsineet populistiset Oikeus- ja järjestys sekä Työväenpuolue ovat myös menettäneet merkittävästi aiempaa kannatustaan suosiolukujen ollessa alle kahdeksan prosentin. Kyseisten puolueiden suosio saattaisi olla jopa matalampi ilman minimi- että keskipalkkojen korotuksia – jotka olivat viime vuonna keskimäärin 5,5 prosenttia.

Liettuan talouskasvun odotetaan jatkuvan samalla tasolla tulevinakin vuosina. Minimipalkka on tällä hetkellä 350 euroa ja keskipalkka noin 700 euroa. Palkankorotusten lisäksi Liettuan hallitus on palauttanut menetettyjä sosiaalietuja vähitellen vuoden 2009 talousromahdusta edeltäneelle tasolle. Työttömyys on neljässä vuodessa laskenut 12,5 prosentista 8,3 prosenttiin.

Muuttuuko muuttoliikkeen suunta?

Liettualaisten poliittinen tyytymättömyys ilmenee puolueiden voimakkaina kannatuslukujen vaihteluina. Toisaalta EU:n tai euron tulevaisuus eivät ole aiheuttaneet liikehdintää Liettuassa. Britannian mahdollinen ero EU:sta saattaisi kuitenkin merkitä Englannissa asuvalle neljännesmiljoonalle liettualaisemigrantille laskevien sosiaalietujen takia taloudellisia vaikeuksia ja voisi vauhdittaa paluumuuttoa.

Liettua onkin vuosien saatossa menettänyt merkittävästi nuorta ja koulutettua väestöään ulkomaille. Liettuan väkiluku vuodesta 1990 on laskenut 3,7 miljoonasta nykyiseen 2,9 miljoonaan. Mahdollisella paluumuutolla voisi olla siten yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti hyvät puolensa.

Isossa kuvassa myönteistä kehitystä

Vaikka vaalitilanne hämmentää Liettuassa, niin isossa kuvassa Liettuassa nähdään myönteistä kehitystä. Maa on pääsemässä irti itäisestä energiariippuvuudesta ja monipuolistamassa energiayhteyksiään Euroopan unionin jäsenmaihin. Liettua logistisena ja liikenteellisenä risteyskohtana kiinnostaa entistä enemmän. Kyse ei ole pelkästään pohjois-etelä suuntaisesta liikenteestä (Rail Baltica Via Baltica), vaan myös itä-länsi – suuntaisesta rautatieinfrastruktuurista.

Ukrainan kahden vuoden takaisten tapahtumien takia järkkynyttä liettualaisten turvallisuudentunnetta vahvistetaan lisäksi mm. NATO:n lisääntyneellä läsnäololla koko Baltiassa. Liettualaiset ovat myös itse ryhtyneet toimiin perustaen maan ammattiarmeijan rinnalle asevelvollisuusjärjestelmän. Maan voimakkaasti kasvava puolustusbudjetti tarjoaa mahdollisuuksia myös ulkomaisille toimittajille. 

Liettua on liiketoimintaympäristöltään Maailmanpankin mukaan 20 parhaan maan joukossa. Aloittelevien yritysten kannalta Liettua on kahdeksan maan joukossa. Monet ulkomaiset yritykset perustavat erityisesti Vilnaan palvelukeskuksia, joita lienee jo kuutisenkymmentä. Suomalaisfirmoista palvelukeskuksineen paikalla ovat Ahlstrom ja Paroc. Outokumpu ilmoitti palvelukeskuksensa perustamisesta Vilnaan toukokuussa 2016.

Suomessa on alkanut kiinnostus kohdistua kasvavassa määrin Viroa etelämmäksi. Liettuassa toimii tällä hetkellä noin 170 suomalaisyritystä ja maiden välinen kauppavaihto jatkaa kasvuaan ollen jo yhteisarvoltaan selkeästi yli 700 miljoonaa euroa.

Suomi on lukuisten erilaisten selvitysten ja strategioiden maa, mutta Baltian maiden kokonaisuudessaan tarjoamia mahdollisuuksia ei ole taidettu kartoittaa tai ainakaan päivittää pitkään aikaan.  Nyt saattaisi hyvinkin olla aika tehdä tässä mielessä jotakin Liettuaa unohtamatta?

Harri Mäki-Reinikka

Suurlähettiläs, Vilna

Tulosta

Päivitetty 13.6.2016


© Suomen suurlähetystö, Vilna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot