Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Vilna : Tietoa Valko-Venäjästä

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Vilna

K. Kalinausko g. 24, 2nd floor
LT-03107 Vilnius, Lithuania
Puh. +370 5 266 80 10
S-posti sanomat.vil@formin.fi
Suomen yhteystoimisto, Minsk
Revolutsionnaya 15, 220 030 Minsk, Belarus
Puh. +375 29 302 2772
S-posti sanomat.min@formin.fi
English | Lietuviškai | Suomi | Svenska |  | 
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Maatiedosto Valko-Venäjä

Nimi

KieliVirallinen nimiKäyttönimi
suomiValko-Venäjän tasavaltaValko-Venäjä
ruotsiRepubliken VitrysslandVitryssland
englantiRepublic of BelarusBelarus
valkovenäjäРэспубліка БеларусьБеларусь
venäjäРеспублика БеларусьБеларусь, Белоруссия
saksaRepublik Weißrussland, BelarusWeißrussland, Belarus
ranskaRépublique de BiélorussieBiélorussie

Itsenäistyminen

Kansallinen tasavalta 25.3.1918; tasavalta 25.8.1991 (Neuvostoliitosta)

Kansallispäivä

3. heinäkuuta (Minskin saksalaismiehityksestä vuonna 1944 vapautumisen vuosipäivä)

Lippu

Aikaero Suomeen

Kesäisin: Ei ole

Talvisin: + 1 h

Pinta-ala

207 600 km2

Väkiluku

9 465 400 henkeä (1.1.2012)

Pääkaupunki

Suomeksi: Minsk. Kaupunki on perustettu vuonna 1067. Väkiluku on noin 1,8 milj.

Omalla kielellä: Valkovenäjäksi Мінск, venäjäksi Минск.

Diplomaattisuhteet

Diplomaattisuhteet solmittiin 26.2.1992.

Suomi tunnustanut

Kansallisen tasavallan 15.12.1919; tasavallan 30.12.1991.

Suomen edustautuminen

Suomen edustautuminen: Valko-Venäjä

Edustautuminen Suomessa

Edustautuminen: Valko-Venäjä

Linkit

Suhteet

Suomi noudattaa EU:n yhteisiä linjauksia Valko-Venäjän-politiikassaan. Valko-Venäjän johdon aiemmin osoittama varovainen kiinnostus EU-suhteiden parantamiseen on heijastunut myös Suomen ja Valko-Venäjän kahdenväliseen suhteeseen. EU:n ja Valko-Venäjän välillä vallinnut ”mahdollisuuksien ikkuna” on käytetty hyödyksi myös Suomen ja Valko-Venäjän suhteen kehittämisessä. Tämä on näkynyt muun muassa maidemme välisten poliittisten vierailujen sekä kaupallisten kontaktien lisääntyneessä määrässä.

 

Suomella ei ole suurlähetystöä Valko-Venäjällä ja edustautuminen tapahtuu Vilnasta käsin. Valko-Venäjällä ei ollut Suomeen akkreditoitua suurlähettilästä vuoden 2001 jälkeen mutta vuonna 2006 Valko-Venäjän Liettuan suurlähettiläs akkreditoitiin myös Suomen suurlähettilääksi. Valkovenäläisten viisumit oli aiemmin myönnetty Suomen Vilnan suurlähetystöstä ja Liettuan Schengen-jäsenyyden myötä Suomen viisumien myöntäminen valkovenäläisille delegoitiin Viron Minskin suurlähetystön tehtäväksi.

 

Suomen ulkoministeriö on tehnyt päätöksen yhden diplomaattivirkamiehen sijoittamisesta Minskiin syksyllä 2010.  

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Suomen kokonaisvienti Valko-Venäjälle 2008: 129,2 miljoonaa euroa

 

Suomen kokonaistuonti Valko-Venäjältä 2008: 157 miljoonaa euroa

 

Kaupan tasapaino 2008: Suomelle negatiivinen 27,8 miljoonaa euroa

 

Kauppa Suomen kanssa:

 

Suomen ja Valko-Venäjän välinen kauppa on tällä hetkellä vaatimatonta. Suomen tuonti ja vienti Valko-Venäjälle on noin 0,1 prosenttia Suomen kokonaistuonnista ja kokonaisviennistä. Erityisesti vienti on viime aikoina ollut kasvussa ja suomalaisyritykset ovat olleet kiinnostuneita kaupallis-taloudellisten suhteiden kehittämisestä. Suomen vienti Valko-Venäjälle vuonna 2006 oli 57,0 miljoonaa euroa, kasvua 54 prosenttia edellisvuodesta. Suomen tuonti vuonna 2006 oli 29,8 miljoonaa euroa, kasvua 33 prosenttia edellisvuodesta. Vastaavasti vuonna 2008 Suomen vienti oli 129,2 miljoonaa ja tuonti 157 miljoonaa. Vuoden 2009 ensipuoliskolla kauppatase oli jälleen kääntynyt Suomelle voitolliseksi (17,1 miljoonaa). [i]

 

Suomi ja Valko-Venäjä allekirjoittivat investointisuojasopimuksen 8.6.2006, mutta se vaatii voimaantullakseen vielä eduskunnan ratifioinnin. Uuden investointisuojasopimuksen voimaantulon jälkeen suomalaisyrityksillä on ainakin teoriassa paremmat mahdollisuudet turvata sijoituksensa Valko-Venäjällä. Esteinä ulkomaisille investoinneille ovat olleet muun muassa laajalle levinnyt korruptio, nopeasti muuttuva lainsäädäntö, jälkikäteen voimaan tulevat tullimääräykset sekä korkeat tullimaksut.

 

Tuotteille vaaditaan erilaisia kansallisia sertifiointeja, vaikka kansainvälisten sertifikaattien tulisi

riittää. Sertifiointi puolestaan on kallista ja hidasta. Viisumikäytäntö hidastaa ja vaikeuttaa henkilöiden liikkumista. Pääomien siirtorajoitukset ja yritystoiminnan voiton korkea verotus tekevät

kaupankäynnin vaikeaksi ja osin kannattamattomaksi.

 

Valko-Venäjä käy WTO:n kanssa jäsenyysneuvotteluja, joiden päätösajankohta on epävarma. EU:n ja Valko-Venäjän välillä vuonna 1995 solmitun kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen (PCA) voimaantuloa lykättiin vuonna 1997 toistaiseksi kunnes Valko-Venäjän johto taipuu poliittisiin uudistuksiin. Kauppapoliittisista ongelmista suurimpia ovat nopeasti muuttuva lainsäädäntö, jälkikäteen voimaan tulevat tullimääräykset, korkeat tullimaksut sekä tuonnin esteet yleensä kuten ylimääräiset standardit ja sertifioinnit.

 

Suomen ja Valko-Venäjän välinen kauppa vuosina 2003 - toukokuu 2009 [ii]

 

 

Vienti

Tuonti

Tase

 

Milj. e

Osuus %

Muutos %

Milj. e

Osuus %

Muutos %

Milj. e

2003

28,3

0,0

+18

11,0

0,0

+28

+17,3

2004

36,6

0,1

+29,6

29,3

0,1

+166,2

+7,3

2005

 

37,0

0,1

+1

22,4

0,0

-23

+14,6

2006

57,0

0,1

+54

29,8

0,1

+33

+27,3

2007

63,5

0,1

+11,3

50,8

0,1

+70,8

+12,7

2008

129,2

0,1

+103

157,0

0,3

+203

-27,7

I-V 2009

28,3

0,1

-27

11,2

0,0

-80

+17,1

 

 

Suomen Valko-Venäjän viennin rakenne vuonna 2008:

 

Vienti koostui pääasiassa koneista ja laitteista, lääkevalmisteista, kivennäisöljyistä sekä paperista ja paperituotteista.Useissa tuoteryhmissä kirjattiin kolminumeroisia kasvulukuja, tosin alhaiselta lähtötasolta. Toisaalta myös viennin laskua saattoi olla suhteellisesti merkittävästi joissain tuoteryhmissä kaupan volyymin ollessa suhteellisen pieni. Huomattavaa on kuitenkin se, että vientimme Valko-Venäjälle on paljon laaja-alaisempaa kuin tuonti Valko-Venäjältä Suomeen.

 

Tällä hetkellä Valko-Venäjällä on kiinnostusta erityisesti Suomen energia- ja teknologiaosaamiseen.

 

Vientiluvuissa eivät näy Venäjän kautta "harmaasti" Valko-Venäjälle päätyneet suomalaistuotteet. [iii]

 

Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Valko-Venäjälle 2008

 

SITC-nimike

Milj. EUR

Osuus %

Muutos %

1

Moottoriajoneuvot

38,0741

29,5

450,2

2

Voimakoneet ja moottorit

22,8686

17,7

11185,1

3

Eri toimialojen erikoiskoneet

8,7076

6,7

27,5

4

Kivennäisöljyt

8,705

6,7

71,7

5

Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet

6,7698

5,2

-0,6

6

Paperi ja pahvi

6,1215

4,7

18,2

7

Muut sähkökoneet ja laitteet

4,3322

3,4

-5,0

8

Tuotteet epäjalosta metallista

3,8516

3,0

110,0

9

Muovit, valmistamattomat

3,0753

2,4

38,5

10

Erinäiset kemialliset tuotteet

2,9673

2,3

14,4

10 suurinta yhteensä

105,4731

82

149,8

Koko vienti Valko-Venäjälle

129,0704

100,0

103,1

 

Suomen Valko-Venäjän tuonnin rakenne vuonna 2008:

Vuonna 2008 Suomen tuonti Valko-Venäjältä koostui lähinnä petrokemian, puutavaran sekä maatalouskemian tuotteista. [iv]  

 

Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Valko-Venäjältä 2008

 

SITC-nimike

Milj. EUR

Osuus %

Muutos %

1

Kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet

65,6412

41,8

184,7

2

Puutavara ja korkki

42,5649

27,1

119413,9

3

Lannoitteet, valmistetut

18,6249

11,9

306,6

4

Rauta ja teräs

9,4228

6,0

-25,3

5

Kaasut

8,2848

5,3

311,2

6

Vaatteet ja vaatetustarvikkeet

1,9176

1,2

15,2

7

Orgaaniset kemialliset aineet

1,7595

1,1

>999

8

Sokeri ja sokerivalmisteet

1,594,5

1,0

>999

9

Vuodat ja nahat

1,1535

0,7

-39,0

10

Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet

1,1124

0,7

-6,1

10 suurinta yhteensä

152,0761

97

223,2

Koko tuonti Valko-Venäjältä

156,9694

100

208,8


 


 

[i] Finpron maatiedosto 12/2009

 

[ii] Finpron maatiedosto 12/2009

 

[iii] Tullihallitus 8.1.2008

 

[iv] Tullihallitus 8.1.2008

 

Investoinnit Suomesta Valko-Venäjälle 

 

Suomen investoinnit Valko-Venäjälle ovat vähäisiä. Kaiken kaikkiaan Valko-Venäjän yritysrekisterissä on kymmenkunta suomalaista pääomaa omaavaa yritystä. Muun muassa teollisuuden raaka-aineisiin erikoistuneella Bang & Bonsomerilla on ollut Minskissä toimisto jo yli kymmenen vuotta. Syksyllä 2007 TietoEnator rekisteröi Minskin korkeateknologiapuistoon tutkimus- ja kehityskeskuksen. Investointeja valmistellaan muun muassa komponenttien valmistuksen ja vähittäiskaupan alalla. Syksyllä 2008 Olvi kertoi ostaneensa 11,5 miljoonalla eurolla 51 prosenttia maan neljänneksi suurimman panimon, Lidskoje Pivon osakekannasta. Samoin 2009 Ingman hankki 54 prosentin osuuden Homelissa toimivasta jäätelötehtaasta.   

 

Valko-Venäjällä toimii maan tilastoviranomaisten mukaan kaiken kaikkiaan noin 3000 yritystä, joissa on mukana ulkomaista pääomaa. Yli puolet ulkomaisista investoinneista on jäänyt Minskiin ja sen ympäristöön. Minskin ulkopuolella investointeja on tehty eniten vapaakauppa-alueille (Free Economic Zones), joita on Homelin alueella, Vitsebskin alueella, Brestin alueella, Mahiljoun alueella ja Hrodnassa. Investointien kannalta suosituimpia ovat olleet edellä mainitun pääkaupunkiseudun Minskin vapaakauppa-alueen lisäksi lounainen Brestin vapaakauppa-alue.

Kulttuurisuhteet

Suomella ja Valko-Venäjällä ei ole sopimusta kulttuuriyhteistyöstä. Kulttuurivaihtoa on kuitenkin viime aikoina ollut kohtuullisen paljon, mutta keskinäisen kiinnostuksen on tulkittu olevan kasvavaa. Suomi on muun muassa kesäkuussa 2005 esitellyt suomalaista arkkitehtuuria Minkin läheisyydessä sijaitsevassa ulkoilmamuseossa. Lisäksi ohjaaja Petri Kotwica osallistui Minskin

Listopad-elokuvaviikoille syksyllä 2006 elokuvallaan "Koti-ikävä". Vuoden 2009 keväällä ilmestyi Helsingin yliopiston opiskelijatyöryhmän artikkelikokoelma Valko-Venäjää käsittelevistä aiheista. Keväällä 2010 juhlistettiin Minskissä ensimmäisen Muumi-kirjan kääntämistä valkovenäjän kielelle. 

Sopimukset

Suomi ja Valko-Venäjä ovat solmineet sopimuksen maantieliikenteestä 24.7.1997 ja sopimus astui Suomessa voimaan 24.6.2004.

 

Suomen ja Valko-Venäjän välille on allekirjoitettu investointisuojasopimus 8.6.2006. Sillä korvattiin vuodelta 1994 voimassa ollut sopimus, joka oli monilta osiltaan jo vanhentunut eikä vastannut
nykyaikaisia investointitarpeita. Se vaatii voimaantullakseen vielä eduskunnan ratifioinnin.
Kaksoisverotuksen estävä sopimus allekirjoitettiin samoin Minskissä 18.12.2006. Suunnitteilla on lisäksi sopimus tulliyhteistyöstä.

Vierailut

Valko-Venäjän ulkoministeri Sjarhei Martynau (Sergei Martynov) vieraili Helsingissä Suomen ulkoministeriön vieraana lokakuussa 2009. Vierailun teemoina olivat pohjoisen ulottuvuuden kumppanuus, talousyhteistyö, sekä Valko-Venäjän ihmisoikeustilanne. Merkittävimmät viimeaikaisen vierailut ovat Valko-Venäjän ympäristöministerin osallistuminen Baltic Sea Action Summitiin Helsingissä helmikuussa 2010 sekä Valko-Venäjän energiaministerin Suomen vierailu toukokuussa 2010.  

Muuta

 

Hyvä tietää

Autot

Valko-Venäjän päätiet ovat yleisesti hyvälaatuisia. Valtioiden rajojen ylittäminen omalla autolla saattaa kestää kauan moniportaisen rajabyrokratian ja tästä johtuvien jonojen vuoksi. 

Edustustot

Suomen Valko-Venäjän edustuston toistaiseksi puuttuessa maassa oleskelevan suomalaisen on käännyttävä tarpeen tullen jonkin Euroopan unioniin kuuluvan valtion edustuston puoleen.

Hankinnat

Vähäisen turistiliikenteen takia periaatteessa mikä tahansa Valko-Venäjältä hankittu esine voidaan katsoa hyväksi matkamuistoksi. Minskin valtiontavaratalon ohjeiden mukaan erityisen kannatettavia hankintoja ovat valkovenäläiset kengät, naisten alusvaatteet ja neuleteollisuuden tuotteet. Myös aidot käsityöt ovat laadukkaita, mikäli niitä onnistuu jostakin saamaan. Vieraskielistä kirjallisuutta saatavissa varsin vähän, mutta venäjänkielistä kirjallisuutta on laajalti, joskin valikoivasti, saatavilla suurimpien kaupunkien kirjakaupoista. Kirjat ovat suomalaisittain erittäin halpoja. Saatavilla olevat kuvitetut painotuotteet ovat hyvin korkealaatuisia.      

Ilmasto

Ilmasto on pääosin samankaltainen kuin Suomessa, kuitenkin lähempänä mannerilmastoa.

Joukkoliikenne

Valko-Venäjän läpikulkuun junalla tarvitaan kauttakulkuviisumi. Julkisen liikenteen yhteyksiä on länsimaalaisittain melko vähän, mutta liikenne periaatteessa toimivaa. Minskissä toimii linja-auto-, johdinauto- ja paikallisjunaliikennettä sekä Valko-Venäjän ainoa metro. Kaksilinjainen metroverkko kattaa Minskin tärkeimmät kaupunginosat ja se toimii täsmällisesti. Taksit ovat halpoja ja luotettavia. 

Juomarahat

Juomarahakulttuuri ei kuulu yleisiin periaatteisiin, mutta vaivihkaa jätetty vaatimaton ”ylimääräinen” otetaan mielellään vastaan, vaikka varsinainen laskutus tehdäänkin yleensä täsmällisesti ja ilman erillisiä palvelumaksuja.

Jätehuolto

Valko-Venäjällä on perinteisesti arvostettu puhtautta ja valtio huolehtii asutuskeskusten yleisestä siisteydestä lähes steriiliyteen saakka. Kaupungit ovat täynnä erilaisia roskiksia ja niitä myös oletetaan käytettävän. Ulkomaalaisten tapoihin kuitenkin suhtaudutaan melko pitkämielisesti.

Kansalliset vapaapäivät

15.3. perustuslain päivä.

2.4. Valko-Venäjän ja Venäjän liiton päivä

toukokuun toinen sunnuntai  Kansallistunnusten päivä

9.5.  voitonpäivä

3.7. itsenäisyyspäivä

1.1. uusi vuosi

7.1. ortodoksinen joulu

23.2. isänmaan puolustajien ja armeijan päivä (“Miesten päivä”)

8.3. naistenpäivä

1.5. työn päivä (“Vappu”)

7.11 lokakuunvallankumouksen päivä

25.12. roomalaiskatolinen joulu

Kirjallisuus

Valko-Venäjästä kertovaa suomenkielistä materiaalia on hyvin vähän. Saatavilla on joitakin englanninkielisiä matkaoppaita (Lonely Planet, Bradt) esimerkiksi nettikaupoista. Tutkimuskirjallisuutta on julkaistu englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Valko-Venäjältä on saatavissa erilaisia yleisesityksiä valkovenäjäksi ja venäjäksi. Oppositiohenkistä EHU:n Valko-Venäjä-tutkimuskirjallisuutta on jonkin verran saatavissa Vilnan kirjakaupoista sekä yliopiston omasta kirjakaupasta. 

 

Luukkanen, Arto (toim.): Tuntematon Valko-Venäjä
Maszkiewicz, Mariusz (toim.): Belarus – Towards United Europe
Zashev, Peter: Between the Co-Competitors: Belarus, Moldova, Ukraine Economic Integration in a Bipolar Europe

 

Aleksejevitš, Svetlana: Tshernobylistä nousee rukous
Bykov (Bykau), Vasili: Alppiballadi
Bykov (Bykau), Vasili: Dolgaja Doroga Domoi (Pitkä kotimatka)
Minskevitš, Serž: Absurdelki

 

Internetaineistoa:

 

Käymälät

Julkiset käymälät voivat Valko-Venäjällä olla hyvin vaihtelevassa kunnossa.

On hyvä pitää mukana hieman vessapaperia, sillä sitä ei välttämättä hieman arkaaisemmista oloista löydy.

Liikennekäyttäytyminen

Suuresta koostaan huolimatta Minskissä on yksityisautoja hyvin vähän. Syrjäseuduilla autoja on vielä vähemmän. Hevosvetoisia kärryjä liikkuu valtaväylilläkin. Liikennesääntöjä noudatetaan itäeurooppalaisittain tunnollisesti, mutta turvallisinta on käyttää vain merkittyjä tienylitys- tai alituspaikkoja. 

Majoitus

Valko-Venäjällä on saatavissa erilaisia majoituspalveluita aina kansainvälisistä huippuhotelleista vaatimattomiin neuvostoaikaisiin turistihotelleihin ja maatilamatkailuun saakka. Merkittävin ero läntisempään Eurooppaan on hostellikulttuurin täydellinen puuttuminen. Hankaluutena vaatimattoman tason lisäksi on erityisesti valtion byrokratia, joka ei ole erityisen suopea länsieurooppalaista ”reppureissaamista” kohtaan. Hotelliin kirjautuessa on varminta omaehtoisesti pyytää rekisteröitymisleima maahantulokorttiin. Samoin hotellista poistuttaessa on syytä varmuuden vuoksi erikseen pyytää mukaan kaikki mahdolliset tarvittavat dokumentit, jotta maan sisäinen liikkuminen ja rajan ylitys sujuisivat mahdollisimman ongelmattomasti. Edelleen majoituspaikkakuntaa vaihdettaessa on hyvä esittää maahantulokortti ja passi viisumeineen ellei näitä erikseen jostain syystä pyydetä.

Mitat ja painot

Metrijärjestelmä. Mittayksiköt ovat samat kuin Suomessa.

Pankit

Valko-Venäjällä toimii useita kotimaisia pankkeja, joilla on helposti tunnistettavat logot. Rahaa voi nostaa eri pankkien pankkiautomaateista, joissa yleisesti valittavissa englanninkielinen toiminto.

Parturi-kampaamot

Kauneudenhoitopalveluja on laajalti saatavissa ainakin isoimmissa kaupungeissa. Työntekijät ovat ammattitaitoisia ja palvelu suomalaisittain erittäin halpaa. Palvelua on saatavissa yleisesti hotellien yhteydestä. Varsinainen hyvinvointipalvelukulttuuri maassa kehittymätöntä ja palvelut rajoittuvat maan pääkaupunkiin.

Posti

Normaali posti Suomeen kulkee periaatteessa toimivasti, joskin ajoittain hitaasti. Valko-Venäjän postilaitoksella on päätoimipiste Minskin pääkadulla, aivan kaupungin keskustassa. Sivutoimipisteitä postilaitoksella on kaupungin eri osissa.

Puhelimet

Valko-Venäjän tärkein operaattori on Life. Liittymää hankittaessa on esitettävä passi, viisumi sekä maahantulokortti. Liittymiensisäiset puhelut ovat käytännössä ilmaisia. Hankaluutena ovat toisinaan heikko kuuluvuus, puutteelliset peittoalueet ja katkeilevat puhelut. Puhelinkulttuuri on lyhytsanaista ja kärsimätöntä. Monilla paikallisilla käytössä useampia liittymiä, joten tavoitettavuus saattaa olla hankalaa.

Pukeutuminen

Pukeutumiskulttuuri on konservatiivisempaa kuin Suomessa. Siistiä ulkoista olemusta arvostetaan ja kovin räikeä ja persoonallinen pukeutuminen voidaan helposti käsittää provokaatioksi ja aiheuttaa yleistä hämmennystä. Ulkomaalaiset tunnistetaan helposti vaatteista ja ulkomaalaisista vaatteista ollaan yleisesti kiinnostuneita. Pääkaupungissa on myynnissä joitakin kohtuuhintaisia ulkomaalaisia tuotemerkkejä, erityisesti venäläisiä, sekä jonkin verran saatavissa kalliita luksustuotteita. Suurten kaupunkien ulkopuolella pukeutuminen on vaatimatonta.  

Ravinto

Pääkaupunkiseudulla on yleiseurooppalainen ravintolatarjonta. Saatavilla on valkovenäläisiä erikoisuuksia, etnisiä ruokia sekä länsieurooppalaista ravintolaruokaa. Ulkoisesti länsimaalaistyyppinen ravintola ei välttämättä käytännöiltään vastaa läntistä palvelukulttuuria eikä maksukortteja välttämättä oteta vastaan. Hintataso on hyvin matala, mutta lukumäärällisesti ravintoloita on aivan ydinkaupungin ulkopuolella vähän. Syrjäseudulla ravintolatarjonta voi olla hyvinkin vaatimatonta. Ruoan laatu on yleensä melko hyvää, joskin usein melko yksinkertaista, mutta ”suomalaiseen makuun” sopivaa. Elintarvikevalvonta on melko tarkkaa ja tarjolla oleva ruoka yleensä turvallista. Myös pääkaupungin vesijohtovesi on puhdasta, mutta pulloveden käyttö on erittäin suositeltavaa. Syrjäseudulla omien eväiden ja vesipullon mukana pitäminen on kannatettavaa.   

Suomi-kuva

Laajempi Suomi-tietoisuus on heikkoa ja stereotyyppistä, mutta yleiskäsitys Suomesta silti on hyvin myönteinen. Haittana on kulttuuriyhteistyön vähäisyys ja heikko tiedonvälitys. Vuoden 2009 Eurovision laulukilpailujen yhteydessä Suomi oli jonkin verran esillä Valko-Venäjän mediassa.

Sähkövirta

Käytössä on sama jännite kuin Suomessa.

Terveydenhuolto

Vakuutus Valko-Venäjän viisumin saamiseksi pakollinen. Paikallinen terveydenhuolto on ammattitaitoista, mutta olosuhteet asianmukaisen hoidon saamiseksi julkisessa terveydenhuollossa hyvin vaatimattomat. Matkustettaessa Valko-Venäjällä on syytä pitää mukana terveydenhuollon perustarvikkeita, sidontavälineitä, käsidesiä ja ruiskuja ynnä muuta. Pääkaupunkiseudulla on saatavissa ulkomaalaisia korkeatasoisia terveydenhuoltopalveluita.

Valokuvaaminen

Eri turistikohteissa valokuvauksen suhteen pätevät eri säännöt. Luvan kysyminen erikseen kuvaamiseen varmuuden vuoksi on huomaavaista. Joissakin museoissa valokuvaaminen mahdollista erityistä maksullista lupaa vastaan.   

Valuutta

Valko-Venäjän rupla (BYR). Käytössä on vain setelirahoja. Rahaa mahdollista vaihtaa Vilnan kautta matkustaessa vuorokauden ympäri Vilnan rautatieaseman Parex-pankissa, mikäli Valko-Venäjän ruplia sattuu olemaan vaihdettavaksi. Rahaa voi vaihtaa myös Valko-Venäjän rajanylityspisteissä sekä kaupunkien rahanvaihtopisteissä sekä pankeissa. Myös erilaiset maksukortit käyvät ainakin pääkaupungin suurimmissa ja uusimmissa liikekeskuksissa sekä tärkeimmissä länsimaalaistyyppisissä ravintoloissa. Valuutanvaihtopisteet sisämaassa ottavat yleisesti vastaan dollareita, euroja, Venäjän ruplia ja joskus myös Ukrainan hryvnoja. 

Vapaa-aika

Erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia varsinkin syrjäseuduilla on niukemmin tarjolla kuin muualla Euroopassa. Pääkaupungissa ja suurimmissa provinssikaupungeissa on vaihtelevasti nähtävissä ja kuultavissa korkea- ja populaarikulttuuria. Maa itsessään on erikoinen ja tavalliselle matkailijalle kokemus sinänsä. Maassa pidempään oleskelevalle ajanviettomahdollisuuksien löytäminen ilman paikalliskontakteja ja venäjän kielen taitoa saattaa olla hankalaa.  

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Vilna

Päivitetty 25.2.2013

© Suomen suurlähetystö, Vilna | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot