Kieli | Virallinen nimi | Käyttönimi |
suomi | Liettuan tasavalta | Liettua |
ruotsi | Republiken Litauen | Litauen |
englanti | The Republic of Lithuania | Lithuania |
liettua | Lietuvos Respublika | Lietuva |
Liettua itsenäistyi 16.2.1918. Neuvostoliiton vallan ajan jälkeen Liettua julistautui uudelleen itsenäiseksi 11.3.1990.
Liettuan kansallispäivää vietetään 16. helmikuuta vuonna 1918 tapahtuneen itsenäistymisen johdosta. Lisäksi 11. maaliskuuta juhlitaan itsenäisyyden palauttamisen muistopäivää.
Kesäisin: Liettuassa kellonaika on sama kuin Suomessa.
Talvisin: Liettuassa kellonaika on sama kuin Suomessa.
65 200 km².
2 921 900 (Lähde: Liettuan tilastokeskus, joulukuu 2015)
Suomeksi: Vilna
Omalla kielellä: Vilnius
Suomi palautti diplomaattisuhteet Liettuan kanssa maan uudelleenitsenäistymisen jälkeen 29.8.1991.
Suomi tunnusti Liettuan de facto 14.11.1919 ja de jure 14.10.1921.
Suomen ja Liettuan väliset suhteet ovat hyvät, ja Suomeen suhtaudutaan Liettuassa myönteisesti. Liettuan jäsenyys sekä EU:ssa että Natossa näkyy myös maidemme välisessä suhteessa Liettuan siirryttyä lähialueyhteistyömme kohdemaan asemasta EU-kumppanin asemaan. Suomen ja Liettuan kesken yhteistä löytyykin eniten EU-agendan asiakohdista - etenkin EU:n itäpolitiikasta, energiapolitiikasta, Itämereen alueen asemasta EU:ssa sekä Itämeren EU-maiden liikenneväylä- ja energiansiirtoyhteyksien verkottumisesta.
Suomen tavaraviennin arvo Liettuaan tammi-elokuussa 2015 oli Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 261 miljoonaa euroa, joka oli neljä prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Viennin kasvuun vaikutti erityisesti jalostettujen öljytuotteiden viennin lisääntyminen. Tuonti Liettuasta Suomeen kasvoi tammi-elokuussa prosentin vuoden takaisesta ja oli arvoltaan 205 miljoonaa euroa. Tuonnissa osuuttaan kasvattivat eniten kemianteollisuuden ja sähkötekniikan tuotteet.
Vuoden 2009 kaupan romahduksen jälkeen vienti Liettuaan on ollut kasvusuuntaista. Vuonna 2014 viennin arvo oli 379 miljoonaa euroa. Suomen vienti Liettuaan on kehittynyt suotuisammin viime vuosina kuin vienti muihin EU-maihin. Tuonti Liettuasta on kasvanut suhteellisen tasaisesti viimeisen vuosikymmenen. Vuonna 2014 tuonnin arvo oli 320 miljoonaa euroa.
Suomen ja Liettuan välinen kauppa on ollut Suomelle ylijäämäistä lähes koko 2000-luvun. Vuonna 2014 kauppatase oli Suomelle 59 miljoonaa euroa. Liettuan osuus Suomen kokonaisviennistä on noin 0,7 prosenttia. Lähde: Suomen Tulli.
Tilastotietoja maiden välisestä kaupasta
Liettuassa toimii noin 170 suomalaistaustaista yritystä. Suuret yritykset (mm. Fortum, Wärtsilä, TeliaSonera, Tamro, Rautakesko, YIT, Pohjola, Ingman, Fiskars/Iittala, Lemminkäinen, Neste Oil, Carlsberg/Hartwall, Olvi, Hesburger, Fazer ja Vaasan Oy sekä SOK/Prisma) vakiinnuttivat toimintansa Liettuassa jo 1990- ja 2000-luvuilla. Pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten sekä palvelukaupan alalla Liettuassa on kasvunvaraa. Vaikka Liettuan kotimaiset kuluttajamarkkinat ovat pienehköt, maassa on merkittäviä mahdollisuuksia erityisesti EU:n rahoittamissa julkisen sektorin ja infrastruktuurin kehittämishankkeissa.
Liettuassa arvostetaan suomalaista kulttuuria. Suomen ja Liettuan välille on 9. marraskuuta 1998 solmittu kulttuurin, tieteen ja opetuksen aloja koskeva valtiosopimus.
Suomalaista kirjallisuutta on käännetty varsin kiitettävästi liettuan kielelle. Sen sijaan liettualaista kirjallisuutta on käännetty suomeksi hyvin vähän.
Maiden välinen viisumivapaus tuli voimaan 2. marraskuuta 1997. Tämän jälkeen Liettuaan saapuvien suomalaisturistien määrä on kasvanut tasaisesti. Liettuassa asuu noin 70 suomalaista, joista pääosa toimii suomalaisten tai suomalais-liettualaisten yritysten palveluksessa ja osa erilaisissa projektiluontoisissa tehtävissä.
Suomen kielen opetus aloitettiin Vilnan yliopistossa 1995 ja Klaipedassa 1996. Suomen opetuksen jatkuvuuden turvaamisessa on ollut haasteita, mutta tällä hetkellä tilanne näyttää hyvältä. Tiedelaitosten ja korkeakoulujen välillä yhteyksiä on solmittu laitos- ja yliopistokohtaisesti. Turun ja Klaipedan yliopistojen välille on syntynyt aktiivinen yhteistyösuhde. Lisäksi muun muassa Joensuun yliopistolla on ollut jo pitkään vaihto-ohjelma Vilnan yliopiston kanssa.
Kansalaistason yhteyksistä vastaavat Suomi-Liettua Donelaitis-ystävyysseura ja Liettua-Suomi-seura. Talouden ja kaupan sektorilla yhteyksistä vastaavat sekä Suomi-Liettua kauppayhdistys Helsingissä että Suomalais-liettualainen kauppakamari Vilnassa. Liettuassa Vilnan suomalainen kilta järjestää erilaisia tapahtumia ja vapaa-ajan aktiviteetteja suomalaisyhteisölle ja sidosryhmille.
Tehty | Sopimus | SopS |
12.06.1992 | 118-119/1992 | |
30.04.1993 | 93-94/1993 | |
11.03.2003 | 35/2003 | |
07.06.1993 | 37/1994 | |
29.11.1993 | 15/1994 | |
03.02.1994 | 76-77/1994 | |
18.03.1997 | Sopimus laittomasti maahan saapuneiden ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta | 58/1997 |
18.03.1997 | 72/1997 | |
04.08.1997 | 73/1997 | |
09.11.1998 | Sopimus yhteistyöstä kulttuurin, opetuksen ja tieteen alalla | 84/1999 |
09.11.1998 | 86-87/2004 |
Suomen ja Liettuan suhteet ovat kietoutuneet historian saatossa monin sitein toisiinsa. Varhaisesta kanssakäymisestä kahden Itämeren rantavaltion välillä kertoo se, että liettuan ja suomen kielissä on paljon toisiaan muistuttavia sanoja: esimerkiksi laiva-laivas, silta-tiltas, pirtti-pirtis, seinä-siena, terva-derva ja kirves-kirvis.
Suomen ollessa Ruotsin valtakunnan osa, suomalaiset sotilaat taistelivat eurooppalaisissa sodissa myös liettualaisia vastaan. Tunnettu maita yhteen liittävä tarina on se, kun Ruotsin kuninkaan Erikin veli Juhana nai nuoren liettualaisprinsessan Katarina Jagellonican vuonna 1562 ja toi nuorikkonsa Turun linnaan. Juhana lahjoitti Katarinalleen huomenlahjaksi suuria maa-alueita Lounais-Suomesta ja Ahvenanmaan saaret. Juhana ja Katarina toivat takapajuiseen Suomeen sivistäviä vaikutteita, muun muassa haarukan.
Suomi tunnusti Liettuan de facto 14.11.1918 ja de jure 14.10.1921. Erityisen tiiviit suhteet mailla oli niiden itsenäistyttyä, ennen toista maailmansotaa. Silloin muun muassa perustettiin Suomi-Liettua -seura Kaunasissa vuonna 1927 ja Helsingissä vuonna 1930. Diplomaattisuhteet palautettiin 29.8.1991.
Suomen Liettuan suurlähettiläät:
Taisto Tolvanen 1992–96
Rauno Viemerö 1996–2000
Taina Kiekko 2000–2004
Timo Lahelma 2004–2008
Marja-Liisa Kiljunen 2008–2012
Harri Mäki-Reinikka 2013-2016
Christer Michelsson 1.9. 2016-
Suomella on tällä hetkellä Klaipedassa kunniakonsuli ja Liettualla on Suomessa kaksi kunniakonsulia.
Suomen kunniakonsuli, Klaipeda
Kunniakonsuli Krister Castrén
Liettuan kunniakonsulit Suomessa:
Päivikki Palosaari, Levi
Esa Karvinen, Lohja
Liettuassa vuokra-asuntomarkkinat ovat toimivat. Asuntotarjonta on monipuolinen. Useimmiten vuokrattavat asunnot ovat peruskorjattuja ja vastaavat eurooppalaista tasoa.
Isot kansainväliset autonvuokrausketjut toimivat Liettuassa siinä missä muuallakin. Lisäksi on paikallisia autovuokraamoita, jotka yleisesti ottaen ovat hieman halvempia ja myös luotettavia. Eron ison ja pienen vuokraamon välillä huomaa yleensä vasta, jos jotain ikävää tapahtuu: ison vuokraamon verkosto saa avun paikalle nopeammin.
Luettelo eri valtioiden edustoista Liettuassa löytyy: Liettuan ulkoasiainministeriön verkkosivuilta (https://www.urm.lt/index.php?4175264774)
Yleisesti ottaen Liettuan kesä on lämmin ja talvi kylmä. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin vuorokauden ylin keskilämpötila on 23 astetta ja alin 11 astetta. Kylmintä on tammikuussa (päivällä keskimäärin -5 astetta, yöllä -11). Keskikesällä kolmenkymmenenkään asteen lämpötilat eivät ole poikkeavia, talvella taas elohopea voi laskea melkein saman verran pakkaselle. Lämpötilavaihtelut ovat suurimmat sisämaassa kuin rannikolla.
Kevät tulee Liettuaan noin kuukautta aikaisemmin kuin Suomessa, ja lämmin jatkuu yleensä pitkälle syyskuuhun. Keskikesällä Vilnassa voi olla jopa tukahduttavan kuumaa. Marras-joulukuu ovat samanlaisia harmaita sadekuukausia kuten Suomessakin, mutta tammi-helmikuu voi olla täyttä talvea.
Joukkoliikenne Liettuassa ei ole yhtä kattavaa kuin Suomessa, mutta se on joka tapauksessa toimiva. Joukkoliikenteessä käytetään busseja, johdinautoja, pienoisbusseista ja junia. Raitiovaunuja Liettuassa ei ole.
Punavalkoiset johdinautot eli trollikat kuuluvat ehdottomasti Vilnan, Kaunaksen ja Klaipedan katukuvaan. Trollikat liikennöivät vain tiettyjä linjoja, mutta bussien reittiverkosto on kattavampi. Kaikki kuuluvat samaan kaupungin tariffijärjestelmään.
Busseihin voi yleensä astua sisään mistä tahansa ovesta ja poistua voi muista paitsi etuovesta. Lipun voi ostaa kuljettajalta, jolloin hinta on 1 euro. Lippu ei oikeuta vaihtoon. Lippu leimataan leimauslaitteessa, joka uudemmissa busseissa on sähköinen, mutta vanhemmissa mekaaninen punaisen värinen laite.
Vilnassa on käytössä sähköinen korttijärjestelmä (Vilniečio kortelė). Sähköisen kortin voi ostaa ja ladata Lietuvos Spauda- tai Narvesen-kioskeista. Kortin voi hankkia jo lentokentältä. Kortin hinta on 1,50 euroa ja siihen voi ladata sekä aikaa että arvoa. Yksittäisen matkan hinta on kortilla 0,60 euroa. Arvoa käytettäessä kortti näytetään kortinlukijalle aina kulkuneuvoon tultaessa. Aikalippu näytetään lukijaan ensimmäisellä matkalla, minkä jälkeen se on esitettävä ainoastaan lipuntarkastuksen yhteydessä.
Sähköisen lipun voi ladata myös puhelimeen http://m-transportas.lt/lt/m-transport/m.Ticket/
Kansainvälisellä opiskelijakortilla on mahdollista saada alennusta lipuista.
Vilnan reittiopas-palvelut:
Liettuassa on tapana jättää juomarahaa. Amerikkalaista sääntöä, että juomaraha on 10 % laskun suuruudesta ei tarvitse noudattaa, koska tarjoilijoille maksetaan palkkaa. Palkka kuitenkaan ei ole iso ja tarjoilijoiden odotetaan keräävän lisätuloja juomarahoilla. Juomaraha suhteutetaan laskun suuruuteen ja tavallisesti se on noin 5 prosenttia laskun summasta.
Jätehuolto on hyvin pitkälle samanlainen kuin Suomessakin. Taloyhtiön pihalla seisovat jätesäiliöt, joihin kotitaloudet jättävät roskansa. Roskien lajittelu on uusi ilmiö Liettuassa, mutta se on yleistymässä koko ajan. Kaupungeissa on melko tiheä kuplamaisten säiliöiden verkko, joka on tarkoitettu muovi-, pahvi- ja lasijätteiden keräämistä varten. Itsenäistymisen jälkeen pullopalautuskäytäntö oli melkein hävinnyt koko maasta, mutta on yleistymässä jälleen.
Katollisen Liettuan ensimmäinen liettuankielinen kirja on hieman yllättäen luterilainen katekismus, joka ilmestyi 1547. Uskonnollinen kirjallisuus sai rinnalleen maallisempia tekstejä 1700-luvulta lähtien, ja vuonna 1818 Kristijonas Donelaitis kirjoitti kuuluisan runonsa Metai (Vuodenajat). Toinen kuuluisa runoilija oli Jonas Mačiulis-Maironis (1862–1932), epävirallinen kansalliskirjailija, joka oli myös pappi ja itsenäisyysmielinen vaikuttaja.
Venäjän vallan aikana kiellettiin liettuankielisen kirjallisuuden painaminen latinalaisin aakkosin neljäksikymmeneksi vuodeksi. Vaikka kirjoja painettiin naapurimaissa ja salakuljettiin Liettuaan, kielto tyrehdytti kirjallista kehitystä. Kiellon päätyttyä vuonna 1904 liettualainen proosa ja runous kehittyivät nopeasti. Tarinoita haettiin Liettuan menneisyydestä, mutta modernimmat lähestymistavat, kuten maalaiselämän realistinen kuvaus, saivat yhä enemmän tilaa.
Keturi vėjai -liike (Neljä tuulta) hyökkäsi perinteistä runoutta vastaan ja uudisti kirjallisuutta esikuvanaan venäläinen futurismi.
Neuvostoaikana Liettuan kirjailijat pakotettiin sopeutumaan järjestelmään. He julkaisivat salaa tai lähtivät maasta. Viimeiseen mainittuun ryhmään kuului Tomas Venclova, joka vastusti avoimesti neuvostovaltaa ja lukuisten vaiheiden jälkeen sai luvan muuttaa Yhdysvaltoihin. Hän kirjoitti pääasiassa runoutta ja esseitä. Hän on myös julkaissut Vilnan kulttuurioppaan, joka on lähes jokaisen liettualaisen kirjakaupan ikkunassa.
Liettuan monikulttuurisesta perinnöstä kertoo se, että Liettuaa kotimaanaan pitänyt kirjailija Adam Mickiewicz (liettuaksi Adomas Mickevičius) syntyi nykyisen Valko-Venäjän alueella (1798) ja kirjoitti puolaksi. Hänen kuuluisin runonsa Pan Tadeusz alkaa sanoin " Oi Liettua, isänmaani, sinä olet kuin hyvä terveys!" Hän oli poliittisesti aktiivinen ja pakotettiin muuttamaan Venäjälle. Sieltä päästyään hän asui loppuikäänsä Saksassa ja Ranskassa, kuollen lopulta vuonna 1855 Konstantinopolissa yritettyään ensin koota juutalaisen vastarintaryhmän vapauttamaan Puolaa ja Liettuaa.
Liettuan nykykirjallisuudesta voi yleisesti todeta, että runous on vahvempaa kuin proosa ja proosa on hyvin lyyristä. Liettualaista kirjallisuutta on käännetty hyvin vähän suomeksi, mutta esimerkiksi ruotsiksi sitä voi lukea. Mielenkiintoisimpia uusia teoksia on Sigitas Parulskiksen tajunnanvirrallinen kuvaus neuvostoarmeijan laskuvarjojääkäreiden elämästä Itä-Saksassa.
Vilnius International School
Rusu g.3. LT-01125 Vilnius, Lithuania
puh. +370 5 276 15 64
mob: +370 698 83 918; +370 698 86 218
faksi: +370 5 276 15 72
sähköposti: admin.@vischool.lt
internet: www..vischool.lt
Vilnius International Meridian School
M. Dauksos g. 7, LT-02101 Vilnius, Lithuania
puh: +370 5 2 728 7 25
faksi:+370 5 2 728 717
sähköposti: info@vims.lt
internet: http://www.viims.lt
American School in Vilnius
Subaciaus.g.41, LT-11350 Vilnius, Lithuania
puh. + 370 5 212 10 31
faksi: +3705 264 72 02
sähköposti: office@aisvilnius.lt
internet: http://www.aisv.lt
Lasten hoitopaikkoja Vilnassa liettuankielisten lisäksi on myös muun kielisille lapsille. Ulkomaalaisten koulujen yhteydessä on yleensä myös lastentarha. Liettuassa voi melko helposti järjestää lastenhoitajan kotiinkin. Moni vanhempi liettualainen rouva on valmis tulemaan lapsen hoitajaksi ansaitakseen hieman lisäansioita.
Lastenhoitajaa valitessa kannattaa kysyä tuttujen ja paikallisten neuvoa tai kääntyä lasten hoitoa järjestävään agentuuriin.
Agentūra auklė
S.Konarskio 49, LT-03123 Vilnius, Lithuania
mob. +370 68693883, +370 69840823
internetsivut: www.aukle.lt
Säädökset maahantuonnista on hyvä tarkistaa tapauskohtaisesti, ettei yllätyksiä tule. Pääsääntö on, että maahan voi tuoda asianmukaisesti rokotettuja lemmikkieläimiä. Tarvittavat rokotukset tulee varmistaa eläinlääkäriltä.
Liettuassa ovat voimassa yleiset eurooppalaiset liikennesäännöt, ja liikenne on oikeanpuoleinen.
Seuraavat asiat kannattaa kuitenkin pitää mielessä:
Kaupunkialueella sallittu nopeus on 50 km/h, maanteillä 90 km/h ja moottoriteillä 110 km/h (130 km/h huhtikuusta syyskuuhun), jos liikennemerkein ei ole muutoin ilmoitettu. 50 km/h alue alkaa heti kaupungin nimikyltistä, vaikka rajoituskylttiä ei olisikaan. Jos nopeusrajoitus taajaman kohdalla on esimerkiksi 60 km/h, rajoituksen loppumista osoittavaa kylttiä ei välttämättä ole lainkaan.
Liikennekuolematilastot ovat Liettuassa Euroopan unionin korkeimpia.
Liettuassa on kattava majoitustarjonta. Vain leirintäalueita ja retkeilymajoja on suhteellisen vähän. Liettuan erikoisuus on neuvostoaikaisten hotellien kohtalo: useat on yksinkertaisesti jätetty odottamaan mahdollisia uusia omistajia.
Liettuasta löytyy paljon uusia, hyvin siistejä hotelleja. Vilnassa, Kaunasissa ja Klaipedassa on kansainvälisten ketjujen hotelleja, kun taas Palanga tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja kotimajoituksesta kalliisiin hotelleihin. Maaseudulla on motellien lisäksi maaseutumajoitusta.
Mittayksiköt ovat samat kuin Suomessa.
Pankkiautomaatteja löytyy ja ne toimivat hyvin.
Parturi-kampaamoista Liettuassa ei ole puutetta. Useimmiten ne ovat melko pieniä ja niiden taso vaihtelee. Suuri osa kampaamoiden henkilökunnasta puhuu ainoastaan liettuaa ja venäjää. Pääkaduilla sijaitsevat parturi-kampaamot ovat yleensä hinnoiltaan kalliimpia tarjoten monipuolisempaa palvelua ja niiden henkilökunta puhuu englantia. Halvempien parturi-kampaamoiden hinnat alkavat noin 15 eurosta.
Posti Liettuaksi on Paštas, ja yleensä posti löytyy kaupungin keskustasta. Isoissa kaupungeissa on useita postitoimistoja, Klaipedassakin toistakymmentä. Vilnan pääposti sijaitsee keskustassa, osoitteessa Gedimino pr. 7, LT-01001 Vilnius.
Lisätietoa löytyy Liettuan postin verkkosivuilta (www.post.lt)
Yleisöpuhelimet (taksofonas) ovat väistyneet kännyköiden tieltä.
Matkapuhelimet:
Liettuassa on kolme GSM-operaattoria, joista 3G-palveluja tarjoavat mm. Omnitel LT (kuuluu Telia-Sonera-yhtiöön), TELE2 ja Bite GSM. Kilpailu on kovaa, hinnat alhaisia ja verkkojen kattavuus on hyvä.
Muuta kaikki matkapuhelimen muistissa olevat Suomen numerot +358 -alkuisiksi jo hyvissä ajoin. Näin voit käyttää tuttuja numeroita Liettuassa aivan kuten Suomessa.
Liettuassa pukeudutaan kuten missä tahansa muussa Euroopan maassa. Pukeutumiseen kiinnitetään melko paljon huomiota. Asiaton ja epäsiisti pukeutuminen voidaan katsoa välinpitämättömäksi suhtautumiseksi itseensä ja ympäristöön.
Liettuasta löytyy runsaasti kansainvälisiä vaateketjuja. Melko korkeatasoisia paikallisia vaatevalmistajia ovat esimerkiksii: Audimas (urheiluvaatteet), Lévuo, Lelija, Savas Stilius. Hinnat ovat pääsääntöisesti Suomen tasoa tai hieman sen alle.
Puolison työmahdollisuudet riippuvat koulutuksesta ja kielitaidosta. Liettuan tai ainakin venäjän kielen taito parantaa olennaisesti työllistymismahdollisuuksia. Palkkataso voi myös olla ongelma, koska Liettuan minimipalkka on 350 euroa/kk (netto) ja keskipalkkakin vain noin 600 euroa/kk (netto).
Liettualainen keittiö on saanut vaikutteita sekä idästä (Venäjä) että lännestä (lähinnä Saksasta). Liha ja perunat kuuluvat perinteisiin raaka-aineisiin.
Kauppojen elintarvikevalikoima on hyvä. Lihaa, tuoreita hedelmiä ja vihanneksia saa ympäri vuoden. Juustojen laatu on hyvä ja valikoima on runsas. Marjoja on kesäaikana runsaasti ja syksyllä sieniä. Kaupoista löytyy myös jonkin verran suomalaisten yritysten tuotteita.
Isoimmissa kaupungeissa on useita kansainvälistä tasoa olevia marketteja. Myös paikalliset torit ovat hyviä ostopaikkoja. Hintataso on yleisesti edullisempi kuin Suomessa.
Ravintoloita ja kahviloita on Vilnassa ja muissa isoissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Klaipedassa, todella paljon, pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla tarjonta on vähäisempää.
Kraanavesi on juotavaa Vilnassa, muualla suositellaan pullotettua vettä.
Seksuaalivähemmistöihin saattaa kohdistua ennakkoluuloja
Liettualaisilla on yleisesti positiivinen kuva Suomesta, vaikka liettualaiset eivät tunne Suomea kovin hyvin. Suomen tuntemus kasvaa kuitenkin koko ajan ja uutisia maastamme on tiedotusvälineissä aika ajoin. Positiivista julkisuutta saavat mm. suomalainen musiikki ja muotoilu, koulutuslaitos, julkishallinto, sosiaaliturva ja energia- ja ympäristöosaaminen. Suomalaisiin tuotteisiin liittyy Liettuassa mielikuva korkeasta laadusta. Myös Suomen historia tunnetaan suhteellisen hyvin.
Sähkövirran jännite on sama kuin Suomessa, eli 240 V, 50Hz vaihtovirta.
Liettuassa on periaatteessa toimiva terveyskeskus- ja sairaalaverkko. Ulkomaalaisilla tavallisesti on terveysvakuutus, joka korvaa myös yksityislääkärin käynnit. Kelan ja Sodran (liettualainen Kelan vastine) välillä on yhteistyösopimus. Kelan kortti ei yleensä kelpaa maksuksi. Matkavakuutus hyvä olla kunnossa ennen matkalle lähtöä.
Suosituimmat yksityisterveyskeskukset:
Baltijos Amerikos klinika
Nemenčinės pl. 54a, LT-10103 Vilnius, Lithuania
puh. +370 5 234 2020, +370 698 52655, + 370 682 14000
internetsivut: http://www.bak.lt/
Northway klinika
S.Žukausko g. 19, Vilnius, Lithuania
puh: +370 5 264 44 66, +370 5 264 44 61, +370 5 264 44 63
faksi: +370 5 264 44 67, +370 5 264 44 65
sähköposti: info@nmc.lt, klauskite@nmc.lt
internetsivut: http://nmc.lt
Liettua voidaan pitää turvallisena maana. Liettuassa ei tarvitse pelätä väkivaltaa tai varkaita sen enempää kuin Suomessakaan. Suurin vaara on taskuvarkaudet ja nekin lähinnä turistialueilla. Alkoholin vaikutuksen alaisena liikkuminen lisää rikoksen uhriksi joutumisen riskiä. Jalankulkijan on syytä olla varuillaan liikenteessä.
Museoissa kannattaa pyytää lupa valokuvaamiseen. Teatteri- ja konserttiesityksissä valokuvaaminen on pääsääntöisesti kielletty.
Liettuan rahayksikkö on 1.1.2015 lähtien euro.
Liettuassa on lukuisia teattereita, oopperataloja, sinfonia- ja kamariorkestereita, museoita ja taidegallerioita. Vilnassa ja muissa suurissa kaupungeissa on monia elokuvateattereita. Elokuvat esitetään alkuperäisellä kielellä liettuankielisin tekstityksin. Liettuan televisiossa elokuvat sen sijaan on dubattu liettuaksi.
Liikunnan ja urheilun harrastusmahdollisuudet ovat melko monipuoliset. Kaupungeissa on kuntosaleja, tenniskenttiä, ratsastustalleja, uimahalleja jne. Metsästysmahdollisuuksiakin löytyy.